Note to self: Ei enää koskaan Mamboz:in kanaa

Kuten otsikko antaa ymmärtää, ensimmäinen viikko piti sisällään tiukat pönttösessiot. Mutta myös koulutussessiot, istuskelusessiot sekä vanhuuteen havahtumisen.

Viikko sitten alkanut reissu alkoi ongelmitta. Mitä nyt Tukholma-Qatar välillä just meikäläisen viihdekeskus ei lentokoneessa toiminut, joten torkkutunnelmissa mentiin. Qatar-Dar väli oli yölento ja puolityhjässä koneessa kelpasi vedellä kolmen penkin rivillä oikoseksi.

Perillä kasvoille tuulahti Darin kuuma ja kostea ilmamassa. Sadekausi on alkamaisillaan ja lämpötila on reilua kolmeakymmentä 24/7. Siihen vielä zeniitistä porottava mollukka ja kosteusprosentit päälle niin voi kuvitella minkälaisesta pätsistä on kyse.

Hotlana toimii jälleen hyväksi koettu Econo Lodge. Paitsi että - ensi kerralla vaihdan naapurikaupunginosaan, mistä Aino vinkkasi saman hintatason mestan ilmastoinnilla ja telkkarilla.

Viikonlopun powerpointittelin ja naputtelin viimeisiä koulutusmatskuja. Lauantaina piipahdin Samora Avenuen Raymondin kanssa katsomassa valioliigaa paikallisen ulkojuottolan yhteydessä toimivassa kisakatsomossa. Tunnelma oli korkea! Hyvä bisnes: joku pari sataa henkeä vetävä halli, tuolit sinne, tonni sisään (0,5e) ja tarjoilijat passaa bisseä.

Vanhuuteen havahtumista tapahtui siinä viikonloppuna, kun mieluummin jäin kämpille katselee leffoja, kuin olisin lähtenyt Darin yöhön. Asiaa tietysti helpotti kadulla kaupattavien leffojen laaja tarjonta. Leffat tosin ovat suurelta osin naurettavan huonoja piraatteja. Eilen tultiin kauppaamaan muun muassa uusinta Bondia. Kehitysmaaksi väittävät... DVD-julkaisut tulevat ainakin huomattavan nopeasti.

Tiistaina eka koulutussessio Darin yliopiston journalismin laitoksella. Hieman siinä oli sotkua, sillä luulin ensin meneväni Tumaini Yliopistolle, mutta kun Darin yliopistolta maanantaina soiteltiin, että mihin aikaan oot huomenna tulossa, ajattelin että mennään tällä.

Koulutuksessa mukana pari opettajaa ja pari kolmannen vuoden opiskelijaa. Käytiin perusjuttuja läpi ja hoksattiin, että kaikkein käytännöllisintä olisi, jos näytän kuinka saavat radiojuttujaan torpattua blogeihinsa. Osalla ei ollut blogia, joten tuli sitäkin siinä sitten opastettua. Iltapäivästä alkoi allekirjoittanut tuntea tuttua kiertoa alavatsassa, mutta siinä vaiheessa en vielä tiennyt mitä tuleman piti.

Keskiviikko yönä herään horkkaan ja tunteeseen, kuin joku iskisi puukolla vatsaan. ”Mamboz, saatana” ajattelin. Kulmagrilli, eli Mamboz, on ennenkin puruja vatsaan aiheuttanut, mutta ei sitä tunnu oppivan. Aamusta tuijotin itseäni peilistä ja olin aika valmis lähtemään sairaalaan. Tai himaan. Eipä oo ikinä ennen moisia kramppeja ollut. Siihen päälle vielä Darin yliopiston toisen päivän pakkoperuutus ja sotkut Tumainin kanssa (olis pitänyt lähettää varmistusviestin varmistusviesti) niin tunnelmat olivat todella maassa. Torstai meni elpyessä ja sain onneksi sovittua Tumainiin, että koulutus järjestetään perjantaina yhden päivän mittaisena.

Torstaina illasta treffasin vanhan koulukaverin Ainon, joka tätä nykyä pyörittää miehensä kanssa matkafirmaa Sansibarilla. Suosittelen, jos suunnitelmissa on Itä-Afrikka. 

Perjantaina aiemmat köpöset tunnelmat poistuivat kun päästiin sorvin ääreen. Olo oli edelleen hieman toisjalkainen, mutta kun koulutukseen osallistuvat olivat oppivaisia, ei ajoittainen tekniikan pykiminenkään haitannut. Pari opettajaa ja pari kolmannen vuoden opiskelijaa. En alunperin tiennyt, että Darin Tumainilla opetetaan New Mediaa, joten radioasiat jäivät hieman toissijaisiksi. Käytiin taas läpi, miten upata klippejä blogiin ja päästiin mainioihin keskusteluihin uuden median käytöstä Tansaniassa. Oikein onnistunut sessio. Eikä lyhyt aikakaan juuri haitannut, sillä lähes kaikilla oli perusasiat hallussa. (yhdellä jäbällä meni tosin sormi suuhun, kun oli unohtanut Google-tilinsä passut...)

Vanha ukko kävi sit perjantai iltana vetää turvalliset nuudelit intialaisessa, pari leffaa ja chattailut himaan. Tänään pakollinen terassibisse kaupungin kalleimman hotellin katolla ja valmistautumista siirtymälle.

Huomenna siis bussilla Morogoroon, siellä yksi yö ja siitä Kilosaan. Pitää huomenna soitella Kilosan radion tyypeille, että tietävät valkonaaman olevan tulossa.

Tällaista referointia. Ehkä enemmän yhteiskunnallista pohdintaa jahka asetun Iringan lokoisiin.

Nii eiku sellanen piti vielä, että... Lehdessä kerrottiin tänään kuinka Kiina on sopinut rakentavansa ja lainaavansa massit uuteen kaasuputkeen täällä. Kiinan historian kallein yksittäinen investointi ulkomaille koskaan. Ylittiköhän jossain muualla uutiskynnyksen? Katso kuvat.