Reippaan vuorokauden matkaamisen jälkeen Qatar airwaysin flygari lasketui kuin laskeutuikin Dar es Salaamiin. Matka meni kaikin puolin mutkattomasti. Sheikkien omistamalle Qatar airwaysille täytyy laittaa kunnon propsit. Karkkia heti, kuumia rättejä naamalle, Lontoo-Doha välissä hiano kokoelma turruttavimpia sitcomeja ja leffoja sekä huippuna - Mekka-osoitin.
Nii joo, tämä blogi menee nyt myös yleiseen jakeluun (lue: koulu) ystäväpiirin ulkopuolelle. Sanan säilä voi hieman tylsistyä, mutta koetan pitää pilkkeen ja sarkastisuuden teksteissä. Notta terveisiä Lustokadulle... editoin hieman vanhoja tekstejä... :)
Qatar. Omituisen oloinen paikka. Jollain tavalla tuli itäinen Eurooppa mieleen. Samaa duunia oli hoitamassa hullu määrä ihmisiä. Koko ajan kyseltiin ja pidettiin huolta ettei valkonaama pääse eksymään. Kuuma siellä oli – ja hiekkaa. Lontooseen verrattuna, missä piti turvatarkastuksessa kaivaa lähes kaikki kamat käsipososta, Dohassa oli leppoisa meno. Brittiä katsottiin pitkään, kun ukkeli rupesi jonossa kenkiä poistaman. Ja Lontoossa ei saanut edes röökata! Tupakkia kyllä myytiin, mutta yhtäkään tupakkikoppia ei talosta löytynyt. Meinasi ruveta harmittamaan, kun ennen Dohan välilaskua lentoemo ilmoitti ramadanin olevan käynnissä, joten tupakin poltto olisi sielläkin kielletty. Mitä vielä, VR:n maitojunaröökikoppien isoveli oli täynnä pukusheikkejä spaddut huulessa.
Darin lentokentältä sai helposti taksin ja Zuberin kanssa pitkään väännettiin matkan hintaa. Loppuinlopuksi tämä mukava suhari tulee meikäläisen aamulla noutamaan bussiasemalle. ”No problem, you pay tomorrow.”
Tusker on maineensa veroista ja huomenna Iringaan. Boh!
***ja juuri kun olin tätä nettiin torppaassa, niin verkkoa ei enää löydykkään. Huomenna sitten, ehkä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti