Mukava oli viikonloppu, kiitos kysymästä. Perjantai chillailtiin. Rauhallista kokkailua rupatellessa ja olutta maistellessa. Lisakin palasi viikon reissulta jostain kylästä. Ugalin ja riisin jälkeen chips maiai kuulemma maistui. Perinteeksi on myös muodostunut, että naapurissa asusteleva Erasto tuli myös illalliselle. Paikallinen tapa: jos ruokaa on pöydässä, niin sitä tarjotaan kaikille. Andrew kertoi eilen, että tansanialaisilla on onkin tapana siunata ruokansa tyyliin: "Rakas Jumala, älä anna kenenkään tulla, ennen kun olen saanut vähäisen ruokani syötyä."
Lauantaina oli mentävä parturiin, sillä illalla olisi odotettavissa kansainvälistä tunnelmaa ja tärkeää valkoista Iringan kermaa. Parturia varten oli otettava taksi toiselle puolelle kaupunkia, sillä Iringasta ei kuulemma löydy montaa parturia ko suostuu ajelee mzungun hiuksia. Istuessani parturin jakkaralle, toista kertaa elämässäni, ohjeita ei paljoa annettu, vaan ruvettiin heti vetelemään keesiä koneella lyhkäseksi. Ei midistä, ajattelinkin, notta lyhkänen sen olla pitää. Lyhkänen tuli ja erittäin hyvä sekä tyylikäs. Tunteella ukkeli sen veti ja lopuksi nätti flikka vielä pesi reuhkan ja levitti hipiälleni tuoksuvaa lotsiuunia. Parta ja viikset lyhenivät ehkä hieman liikaa, vaikka sanoin notta, kidoko, hiukkasen vaan. Parta on jees, mut kalapuikoista en oo ihan varma.
Lauantain kansainvälinen iltama oli... öö ihan kiva. Pidin itseäni pienessä nälässä koko päivän, että pystyisi vetämään mahdollisimman paljon eri safkoja. Tapahtuma alkoi kuudelta, seitsemältä alkoivat lapset laulaa, puoli kahdeksalta lauloi valkoisten naisten gospel kuoro, kahdeksalta He-het ja masait tanssivat ja puoli ysi päästiin syömään. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Varras antilooppia, arabialaista, italialaista, intialaista, kreikkalaista, meksiko meininkiä ja tietty skandinavian herkkuja muun muassa. Muuten tilaisuus oli todella tylsä ja puuduttava, lähdimme Andresin ja Andrewn kanssa Emmy'sin kautta Ruaha International Night Clubiin jatkamaan iltaa. Andres väitti, että Ruahassa ne laittaa feromoneja ilmastointiin, että nuoriso menisi ihan pähkinöiksi. En epäile yhtään.
Sunnuntaina tein köyhät ritarit. Pyörähdettiin kaupungilla, mistä matkaan tarttui eri letkeet Dolce & Gabbana lenkkarit. Köyhät kyykkyyn ja merkkivaatteet kehiin. Hieman tulee metroseksuaali olo, ko tajuaa ostaneensa muutamassa kuukaudessa kolmet kengät ja autonrengassandaalit. Mut, Sunday is cheaper. Jos saa rapean aidot valkoista nahkaa olevat D&G kengät reippaalla kymmenellä eurolla, ni onhan ne pakko ostaa. Halpa ja kiva.
Uusia suunnitelmia Tumainin suhteen ja hieman matkaideointia tehty. Näistä enempi myöhempi. Vielä on kesää jäljellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti